Television lumovoimaa nettiin
Kirjoittanut kuistiala | Kategoria/t: Mainostajat, Mainostaminen, Mediatoimistot, Online, Sekalaista | Kirjoitettu helmikuu 17, 2012
Alussa oli unelma. Äh. Alussa oli turhauma. Kaipaus paremmasta, visuaalisemmasta ja nykyaikaisemmasta uutissivustosta. MTV3 Uutisten verkkosivusto kaipasi kohennusta. Uutisten sivuilla oli mukavasti kävijöitä, meillä oli ja on erinomaiset ja nopeat toimittajat ja käytössä tasokkaita uutiskuvia. Silti tuntui että emme saaneet näkymään sitä tunnetta ja draamaa mikä isoissa uutistapahtumissa on tai esille juttutarjonnan monipuolisuutta. Kaikki oli samaa pitkää pullaa. Tai ainakin tältä tekijöistä välillä tuntui.
Oli siis aika tehdä jotain radikaalia ja laittaa koko uutissivusto uusiksi. Halusimme luoda visuaalisen ja helppokäyttöisen uutissivuston, josta yhdellä silmäyksellä näkee päivän tärkeimmät ja uusimmat uutiset. Halusimme myös tarjota tv-uutiset suorana netissä ja tuoda uutisvideot paremmin esiin. Halusimme olla reilusti tv-talon uutissivusto ja tehdä irtioton sanomalehtimäisestä tyylistä verkossa, olla rohkeasti digitaalinen ja monimediallinen. Digitoimisto Franticin suunnitteleman sivuston sloganiksi tuli television visuaalisuus yhdistettynä netin reaaliaikaisuuteen.
Ennen sivuston suunnittelua teimme kattavan tutkimuksen mitä uutissivustolta halutaan: helposti silmäiltävää ja luettavaa sisältöä, visuaalisuutta, jatkuvasti päivittyvää tietoa mutta toisaalta mahdollisuutta syventyä kiinnostavaan aiheeseen. Uutisten lukemisen pitää olla helppoa, totesi eräs kyselyyn osallistunut.
Helppous ei kuitenkaan aina tule helposti. Alkoi lähes vuoden kestänyt projekti ideasta käytäntöön. Matkaan mahtui kaikenlaisia yllätyksiä, iloisia ja ei niin iloisia, teknisiä haasteita, ahaa-elämyksiä, pettymyksiä, kymmeniä palavereita, pitkiä tunteja hikistä koodausta, hiusten halkomista ja välillä niiden repimistä, onnistumisen riemua ja epätoivon hetkiä.
Edelläkävijän tie on harvoin ruusuinen ja ilman koko tiimin rautaista tahtoa ja kirkasta näkemystä rämpisimme edelleen suossa. Välillä mietin mitä kaikkea Franticissa tapahtui, montako litraa kahvia meni, montako unetonta yötä vietettiin, montako ideaa tyrmättiin, mitä kaikkea kirottiin. Yhteisissä palavereissa oli kuitenkin aina vastassa hyvä työsuunnitelma, luovat ratkaisut ja loputon halu saada tämä projekti maaliin. Ihailtavaa sitoutumista.
Yhtä ihailtavaa oli MTV3:n tuotantotiimin sitoutuminen. Viisi ohjelmoijaa sekä projektin vetäjä painoivat väsymättä viimeiset kolme kuukautta jotta tekninen tuotanto sujui. Haastetta lisäsi se että toteutukseen sisältyi useiden eri toimijoiden sekä järjestelmien yhteen liittäminen. Sivusto rakennettiin mahdollisemman joustavaksi myös jatkokehitystä silmällä pitäen.
Pitkän puurtamisen jälkeen koitti julkaisupäivä. Edellisenä iltana hermostutti kuin olisi teuraaksi menossa. Mitä kaikki sanovat? Ostanko suosiolla menolipun Siperiaan? Tykkääkö tästä kukaan muu? Uusi sivusto poikkesi niin paljon edellisestä että rankkaakin palautetta oli odotettavissa.
Nyt sivusto on ollut auki kaksi viikkoa ja toistaiseksi suurin osa palautteesta on ollut myönteistä. ”Ihanan erilainen, visuaalinen, houkutteleva”. ”Kiinnostava, rohkea, moderni.” ”Antaa uskoa kun näkee että panostetaan ulkoasuun, tekniikkaan ja sisältöön”. Näiden lukeminen lämmittää mieltä.
Mutta toki osa kävijöistä kaipaa takaisin vanhaan, jota olivat tottuneet lukemaan. Uskon kuitenkin että uudistunut uutissivusto pitää paremmin MTV3 Uutisten lupauksen: Parasta uutispalvelua. Uskon myös että uudistuksia on tehtävä muutosvastarinnasta huolimatta. Ison mediatalon rooli on olla myös edelläkävijä. Siksi jatkamme uudistuksia MTV3.fi:n muissa osioissa.
Toivon myös että uusi sivusto välittää sen intohimon ja ylpeyden millä näitä uutisia tehdään. Mikään ei ole hienompaa kuin se huikea tekemisen fiilis, joka syttyy uutishuoneessa heti kun suuri uutinen tulee tietoon. Parasta uutispalvelua tehdään aina sydämellä.
Anu Kuistiala
MTV3 verkkouutisten ja Radio Novan uutisten päätoimittaja
Iso kakku
Kirjoittanut pasiraassina | Kategoria/t: Kuukauden Parhaat Pikselit, Mainostaminen, Mediailmiöitä, Online, Sekalaista | Kirjoitettu tammikuu 26, 2012
Mainonnan neuvottelukunta julkisti tällä viikolla TNS Gallupilla teetetyn vuoden 2011 mainoskakun. Kaiken kaikkiaan perustarina oli tuttu: sähköinen media ottaa osuuksia printiltä ja verkkomediamainonta kehittyy muita mediaryhmiä nopeammin. Asiallista. Lisäksi display-mainonta edustaa jo lähes 40 prosenttia koko verkkomainonnasta.
Uutena asiana TNS raportoi display-mainonnan luvuissa erikseen netti-tv- eli instream-mainonnan määrän, joka oli peräti n. 8 % kaikesta display-mainonnasta. Euroiksi muutettuna puhutaan noin 6,7 miljoonan euron potista. Vuoden 2010 lukuja netti-tv-mainonnasta ei siis virallisesti ole, mutta karkeasti, ihan allekirjoittaneen oman “ammattitaidon” perusteella, nettitv-mainonnan voidaan olettaa kasvaneen n. 100-120 % vuoden aikana. Ja tästä johdettuna, peruskoulumatematiikkaa käyttäen, arvioin, että instream-mainonnan kasvu selittää noin kolmanneksen koko displaymainonnan kasvusta. Huikeata!
Mediamyyntihommissa on tärkeää, ettei jäädä märehtimään menneitä vaan keskitytään nykypäivään ja tämän vuoden tavoitteiden saavuttamiseen. Verkkomainonnan osalta myös vuosi 2012 näyttää lupaavalta. Esimerkiksi jenkkimarkkinoilla nettimainonnan määrän ennustetaan ensi vuonna nousevan historiallisesti printtimainonnan yläpuolelle .
Myös kotimaan mediakenttä kehittyy lupaavasti, sillä esimerkiksi brändimainonta verkossa kasvaa tasaisesti vuosi vuodelta. Median näkövinkkelistä tärkeintä on oman kaupallisen tuotteen monipuolinen kehittäminen – niin displayn kuin nettitv:n osalta. Lisäksi pidän ensiarvoisen tärkeänä, että verkkomediat edes yrittäisivät helpottaa mediatilan ostamista niin mediatoimistoille kuin suorille asiakkaille. Tällä hetkellä display-kampanjan ostaminen ihan mistä tahansa kotimaisesta verkkomediasta vaatii vähintään (uima)maisterin tutkintoa. Ero vaikkapa hakusanamainonnan ostamiseen on aikamoinen.
Tässä hieman to do -listaa tälle vuodelle. Ei muuta kuin hommiin!
-pasi
tuoteryhmäpäällikkö, digitaaliset mediat, MTV MEDIA
Televisio 3.0
Kirjoittanut juha | Kategoria/t: Mainostaminen, Mediailmiöitä | Kirjoitettu joulukuu 23, 2011
Web 3.0 on sitä, että palvelut tulevat yhä älykkäämmiksi ja alkavat ymmärtämään toisiaan. Tekoälyä, joka helpottaa ihmisten elämää. Kuulostaa melkein kuin Terminator 3 elokuvasta Koneiden Kapina. Käytännössä se on uusia innovaatiota, joiden avulla saat muun muassa TV-ohjelmien katselukokemuksen laajennettua aivan uudelle tasolle. Eräs esimerkki näistä Second Screen sovellukset älypuhelimessa tai tablet laitteissa. Tiesitkö, että 70% iPadien ja 68% älypuhelimien omistajista käyttää laitetta samaan aikaan katsoessaan TV-ohjelmia.
Tässä Yahoon kehittelemä IntoNow sovellus
Mainosten osalta interaktiot saadaan myös aikaan älypuhelimen tai tabletin kautta WIO palvelulla
Tässä näppärä esimerkki, jota TV2 Norjasta kokeili Tour de Francen yhteydessä Never.no
IBC 2011: The never.no / Vizrt Companion app (2nd screens) from Vizrt on Vimeo.
Mainos 2.0
Kirjoittanut juha | Kategoria/t: Mainostaminen | Kirjoitettu joulukuu 16, 2011
Miltä näyttäisi sellainen mainos, jossa olisi otettu Web 2.0 ideologia mukaan. Huomioiden siis käyttäjien osallistaminen, käyttäjien luoma sisältö. Tai miten käyttäjät pääsee vaikuttamaan mainokseen tai kokea mainoksen aivan uudella tavalla. Tässä on ainakin muutama esimerkki miten TV-mainos kääntyy 2.0 maailmaan ja taatusti jää mieleen.
Tässä puhtaita digitoteutuksia.
Tässä yksi printti esimerkki, miten mainos saadaan elämään pelin avulla.
#sime11 – Huonoryhtisten kokoontumisajo Tukholmassa
Kirjoittanut blogivieras | Kategoria/t: Mainostajat, Mainostoimistot, Mediailmiöitä, Mediatoimistot, Online, Sekalaista | Kirjoitettu marraskuu 22, 2011
Piipahdin viikko sitten Sime Stockholmissa. Sime on Pohjoismaiden kuuluisin digiteollisuuden ja start up -skenen seminaari, joka viettää 15-vuotisjuhliaan.
Simeä voi nauttia kahdella tavalla. Joko esityksiä kuunnellen ja katsellen sekä tärkeimpiä ajatuksia mieleen painaen tai omaan vihkoon kirjaillen. Niukka (ja otaksun että kasvava) enemmistö taasen nauttii Simensä huonossa ryhdissä näpräten omaa läppäriään, tablettiaan tai älypuhelintaan.
Sekakäyttö on myös yleistä. Näytöistä pimeässä salissa kasvoihin hohtava valo saa yleisön näyttämään kalpeilta zombeilta, joita he ainakin seminaarin toisena päivänä usein ovatkin.
Huonossa ryhdissä tämä digitaalinen heimo saattaa välillä vilkaista lavalle, mutta valtaosa ajasta menee tweettailussa, re-tweettailussa (tweetit näkyvät screenillä), meileissä, Facebookissa ja Angry Birdsissä. Juuri siinä digimaailmassa, mistä lavalla puhutaan.
Tässä muutamia teemoja ja caseja, jotka itse sain napattua kiinni FB-päivitysteni lomassa.
1. Wrapp.com
Skypen perustaja ja myyjä, Uppsalan ekonomi Niklas Zennström oli käymässä kotikonnuillaan ja ruiskautti samalla Skypen myyntivoittorahojaan Wrapp.comiin 5,5 miljoonaa dollaria.
Wrapp.com mahdollistaa kavereiden muistamisen merkkipäivänä kaupallisten sponsorien lahjoittamilla lahjakorteilla, esimerkiksi 50 kruunun lahjakortilla Indiskaan. Lahjakortti lunastetaan vilauttamalla Wrapp-mobiiliapplikaation viivakoodia liikkeessä. Jos haluaa tehdä isomman vaikutuksen, voi ostaa myös lisäarvoa lahjakortille. Ja Facebookin kautta Wrapp tietää kaikkien ystäviesi syntymäpäivät ja muistuttaa sinua niistä.
Zennströmin lateli teesejä siitä, miten hän pyrkii tunnistamaan potentiaalisia start uppeja. Twiitit sinkoilivat villinä, kun hän julisti, että intohimo on tärkeämpää kuin osaaminen. Ja unohtakaa ne neljän viikon kesälomat. Itse asiassa unohtakaa lomat kokonaan.
2. iZettle.com
Izettle on loistava innovaatio! Se on softa + lisäpalikka, jolla iPhone tai iPad muutetaan sirukortin maksupäätteeksi. Kokeilin itse, ja homma toimi hienosti. Maksu vahvistetaan piirtämällä allekirjoitus kosketusnäyttöön. Yrityksille ja yksityishenkilöille aloituskustannusta ei ole, mutta komissio myynnistä on 1,50 SEK + 2,75 %. Nyt voit ottaa kirppiksellä luottokorttimaksuja vastaan! Hyvästi käteinen.
3. Beck’s keyhole test
Mainospuolelta jäi mieleen mainio Beck’s-applikaatio, jolla voi testata leikkimielisesti oman ajokuntonsa leikkien Beck’sin logolla. Jos avain ei osu lukkoon, sovellus tilaa automaattisesti taksin lähimmältä taksiasemalta.
4. Mainosten testaus aivoskannauksella
Kim Cramer Hollannista heitti fokusryhmät roskakoriin ja kertoi, kuinka he ovat alkaneet testata mainoksia aivoskannauksella. Hän näytti esimerkkinä nämä kaksi Renault Clio -mainosta:
Molemmat ovat hauskoja filkkoja, mutta jälkimmäinen valittiin kampanjaan, koska se hersytteli koeyleisön aivoissa positiivisia alueita enemmän. Ensimmäisen mainoksen herättämä tunneskaala oli puolestaan ristiriitaisempi sisältäen myös aggressioita.
Hollannin Keltaiset sivut puolestaan uusii logonsa piakkoin. Päätöksenteossa tullaan tukeutumaan myös aivotesteihin. Uusi logo julkistetaan keväällä Sime Amsterdamissa. Odotankin innolla, milloin meillä nähdään ensimmäinen mainostoimiston ja yksityissairaalan fuusio.
Entäs seuraavat 10 vuotta?
Digimediaseminaariahan ei voi järjestää ilman, että lavalla toistetaan sanaa vallankumous kyllästymiseen asti, mutta Fast Companyn perustajan Alan Webberin haastattelu oli itselleni kenties havahduttavin. Webber manasi huonoa ennustetta kaikille jämähtäneille yrityksille sekä instituutioille, jotka eivät ymmärrä seuraavaa trendiä, joka on “pitkäjänteisyys ja moraali”.
Webberin mukaan portinvartijoita on yhä vähemmän. Massat äänestävät ajankäytöllään sekä lompakollaan sellaisten brändien puolesta, jotka puhuttelevat arvoilla ja teoilla pelkän hinnan sijaan. Digitaalinen ja sosiaalinen media mahdollistavat nopeat vallankumoukset niin politiikassa kuin kulutustottumuksissakin. Mikään salaisuus ei pysy piilossa ja kuluttajien ja brändien välinen viestintä on keskustelua, ei pelkkää mainontaa.
Muutos nykyisestä kvartaalitaloudesta tähän uuteen maailmaan tulee Webberin mukaan olemaan kivulias ja vaikea, mutta vaihtoehtoa brändeillä ei ole. Tämä asettaa valtavan haasteen tulevaisuuden kyvykkäimmille yritysjohtajille, joiden ei hänen mukaansa tule olla vain businessjohtajia, vaan moraalisia johtajia.
Puck, 12 vuotta
Tulevaisuuden johtaja on kenties hollantilainen 12-vuotias Puck Meerburg, joka on koodannut itse pari applikaatiota iPadille ja iPhonelle. Puck sai valtavat aplodit lavalla (todennäköisesti juuri meiltä huonoryhtisimmiltä) esitellessään kertotaulujen opettelemiseen tekemäänsä applikaatiota. Yleisö suorastaan liikuttui, kun tämä Harry Potterin näköinen apps-koodari kertoi projekteistaan. Puckista tehtiin samaan aikaan dokumenttifilmiä brittikanavalle. Tulee mieleen Harri Hursti 20 vuoden takaa.
Teemu Lehtonen, Head of Internet Services, MTV MEDIA
Kommentoi alle tai privaatimmin osoitteeseen teemu.lehtonen@mtv3.fi
P.S. Kaikki start up -yrittäjät, yritysten sisällä toimivat innovaattorit sekä muut jotka yrittävät muuttaa vallitsevaa status quoa, voivat hakea oikeaa fiilistä tästä videosta.
Mobiilia Ruotsiksi
Kirjoittanut Emma | Kategoria/t: Mainostajat, Mainostaminen, Mediailmiöitä, Muu sisältö, Online, Sekalaista | Kirjoitettu marraskuu 11, 2011
Vietin kevään ja kesän lahden toisella puolen Tukholmassa, missä työskentelin SF Biolla mobiilisovellusten parissa. Ruotsissa ei ehkä voiteta Suomea mobiilipeleissä, mutta hyötysovellusten tekemisessä ja käytössä ollaan siellä edellä.
Suomessa älypuhelinten penetraatio on 29% Our mobile planet –sivuston mukaan. Tuosta prosenttiluvusta kuitenkin suuri osa menee Nokialle, joissa ei Appstoren tai Android Marketin sovellukset toimi. Ruotsissa iPhone- ja Android-puhelimia on määrällisesti yli kaksi miljoonaa kun vastaava luku Suomessa pyörii sadoissa tuhansissa. Toki Ruotsissa on väkeäkin enemmän, mutta siellä ei myöskään vallitse samanlainen Nokia-uskollisuus kuin meillä.
Pelkästään mobiiilisovelluksiin keskittyneitä, trendikkäitä firmoja on Tukholman suunnalla kasvava määrä. SF Bio julkaisi oman iPhone sovelluksen jo muutama vuosi sitten ja sitä on ladattu yli 600 000 kertaa. Sovelluksesta julkaistaan ennen joulua uusi versio niin iPhoneille kuin Androideillekin, ja siinä pystyy varaamaan ja toivottavasti pian myös ostamaan leffalippunsa. Suomen vastaavasta ei ikävä kyllä ole kuin ohjaus sivustolle, joka ei ole mobiilioptimoitu.
Ruotsin mediamarkkinoista mobiililla on tänä vuonna ainoastaan 0,5% osuus, mutta sen on ennustettu kasvavan ensi vuonna mediaryhmistä eniten 146%. Seuraavaksi suurin kasvu tulee netistä 12,6%:lla. Mobiiilipäätelaitteiden penetraatio kasvaa nopeammin kuin mikään muu päätelaite aiemmin. Myös online tv-katselu kasvaa nopeimmin mobiilissa.
Arvioiden mukaan Ruotsissa on 220 000 iPadia ja vuoden loppuun mennessä määrän uskotaan kasvavan 400 000:n joulumarkkinoiden myötä. Mobiilimainonnan ennustetaan kasvavan ensi vuonna 55%. Suurin mobiilisivusto on tällä hetkellä Aftonbladet.
TV4:lla on puolestaan yhteensä 13 sovellusta, joista viimeisin julkaistiin Idolsin yhteydessä. Tämän sovelluksen ideana on tarjota käyttäjille mahdollisuus keskustella livenä ohjelman tullessa ruudusta. Mainoskatkoilla sovelluksen käyttäjät pääsevät seuraamaan backstage-pöhinää, haastatteluja ym. lisämateriaalia. Tällaisia ”second screen” -sovelluksia on tulevaisuudessa tulossa lisää.
QR-koodeja näkyi Tukholman katukuvassa ulkomainoksissa, flyereissa ja lehdissä melko paljon. Piipahdin yhdessä toimistossa, joka suunnitteli pelkästään erilaisia QR-koodikampanjoita mainostajille. Nyt QR-koodeja on hiljalleen alkanut näkyä myös meillä Suomessa.
Suomessa tullaan perässä, mutta tullaan kuitenkin. Maailmalla mobiili on jo itsestään selvyys. IAB:n mobiilityöryhmä käynnistettiin tänä syksynä, jossa allekirjoittanut on mukana. Tarkoitus olisi luoda standardit mm. mobiiilimainosmuotoihin ja levittää tietoisuutta alalla asiakkaille ja muille toimijoille. Suomessa kaivataan vielä perustermien avaamista tällä saralla. Työryhmä paneutuu myös mobiilimedian mittaukseen ja selvittää, mitä tulisi mitata ja millä tarkkuudella.
MTV3 Juuri nyt -sovellus julkaistiin kesäkuussa ja sitä on ladattu yli 100 000 kertaa. Seuraavaksi täältä Pöllölästä julkaistaan Katsomon mobiiliversio lähitulevaisuudessa. Muistan ensimmäisen kerran suunnitelleeni wap-palvelua eräälle automerkille kymmenen vuotta sitten. Palvelusta pystyi tutustumaan eri automallien mustavalkopikselimallinnuksiin (tirsk). Jo silloin puhuttiin siitä, kuinka mobiili tulee ensi vuonna räjäyttämään pankin. Nyt se näyttäisi viimein oikeasti tapahtuvan.
On somettumisen aika
Kirjoittanut blogivieras | Kategoria/t: Mainostoimistot, Mediailmiöitä, Mediatoimistot, Online, Sekalaista | Kirjoitettu lokakuu 21, 2011
Facebook, Twitter ja YouTube. Näillä välineillä hallitaan nykyisin maailmaa. Facebookia käyttää 850 miljoonaa ihmistä, Twitteriä 200 miljoonaa, YouTubeen ladataan joka minuutti 48 tuntia uusia videoita. Nykyisin YouTubeen ladataan kuukaudessa enemmän videomateriaalia kuin Yhdysvaltain kaikki kolme suurinta tv-kanavaa ovat yhteensä näyttäneet viimeisten 60 vuoden aikana.
Ihmiset suosittelevat, tykkäävät ja jakavat linkkejä, juttuja, blogeja, videoita ja kuvia jatkuvalla syötöllä toisilleen ympäri maailmaa kiihtyvällä tahdilla. Tieto kulkee verkossa reaaliajassa ja kaikkiin suuntiin.
Puolet Facebookin käyttäjistä kirjautuu sisään päivittäin. Osa viettää kaiket päivät siellä.
Kuukaudessa Facebookissa tykätään ja kommentoidaan 60 miljardia kertaa. Kuvia Facebookiin ladataan miljardi kappaletta joka neljäs päivä.
Ja silti joku vielä väittää ettei sosiaalisella medialla ole merkitystä. Yhä edelleen on yritysjohtajia, jotka naureskelevat Facebookille ja pitävät sitä turhuutena. Yhdysvaltalaisten huippuluokan brändiasiantuntijoiden sanoin: jos yrityksellä ei ole sosiaalisen median strategiaa, on se sama, jos yritys ei ole kiinnostunut olemaan tekemisissä maailman kolmanneksi suurimman maan kanssa. Aivan kuin kauppa ja vuorovaikutus Brasilian, Kiinan ja Intian kaltaisten mahtitekijöiden kanssa ei kiinnostaisi. Yritys, joka ei ymmärrä sosiaalisen median merkitystä eikä laadi sosiaalisen median strategiaa, on häviävä yritys.
Tämä viesti oli hyvin selkeä New Yorkissa viikko sitten pidetyssä Web 2.0 Expossa. Verkkomaailman tulevaisuuteen keskittyvässä konferenssissa sosiaalisen median merkityksen tajuaminen ja sen hyödyntäminen nousi ykköseksi.*
Sosiaalisen median sääntö on yksinkertainen: voit vaikuttaa siihen mitä laitat ulos, mutta lopputuloksen hallinta on vaikeaa. Jos joku päättää tehdä pilaa brändistäsi tai haukkua yrityksesi, tuotteesi tai levittää vääriä tietoja, niin vahingollisen tiedon leviämistä on vaikea estää. Voit vaan toivoa, että kannattajajoukkosi – fanisi ja uskolliset ”lähettiläät” – vievät toivomaasi oikeaa viestiä eteenpäin. Luottamus rakennetaan aina etukäteen ja tämä pätee myös sosiaaliseen mediaan.
Yhdysvalloissa on lukuisia esimerkkejä kuinka yksi ainoa tviitti on laittanut massat liikkeelle. Vaikka Twitter on Suomessa vielä pieni, sen merkitys kasvaa koko ajan. Monet vaikuttajat ovat kansainvälisesti verkottuneita ja asiat leviävät rajojen yli sekunnissa. Lyhyt viesti Twitterissä voi saada yllättävän suuren merkityksen kun sitä lähetetään eteenpäin yhä uudelleen.
Twitterin aktiiviset käyttäjät ovat usein ns. superverkottujia, jotka ottavat asioihin kantaa, kirjoittavat blogeja, seuraavat tiivisti omaa alaansa ja jakavat tietonsa ja näkökantansa. Hyvässä ja pahassa. Myös Google löytää helposti blogit ja tviitit.
Amerikkalaisen näkemyksen mukaan markkinointi siirtyy entistä enemmän Facebookiin ja tulee henkilökohtaisemmaksi. Tulevaisuuden kuluttaja on erittäin hyvin verkottunut, haluaa huomiota ja palautetta. Hän vaatii myös läpinäkyvyyttä – mistä tuote tulee, kuka sen on tehnyt, mitä se sisältää, miksi tehtiin näin eikä noin. Meidän on opittava kuuntelemaan ja keskustelemaan asiakkaidemme, kuluttajiemme ja katsojiemme kanssa uudella tavalla. Tutkimusten mukaan ystävien suositukset merkitsevät nykyisin entistä enemmän kun teemme valintoja. Ohimennen kirjoitetut kehut tai haukut Facebookissa nousevat arvoon arvaamattomaan.
Miten sitten yrityksen pitäisi olla läsnä sosiaalisessa mediassa? Avoimesti, keskustelevasti sekä tarjota kiinnostavaa, personoitua tietoa, jolla on kuluttajalle merkitystä. Ei suoria mainoksia eikä kosiskelua, vaan henkilökohtaista läsnäoloa, sisäpiirin tietojen tai etuisuuksien tarjoamista.
Sosiaalisen median strategia pitää suunnitella ammattimaisesti. Kenelle viestitään, miksi, mitä ja mikä on tavoite. Facebook, Twitter, YouTube ja blogit ovat kaikki erilaisia välineitä ja vaativat erilaisen lähestymistavan. Nykyajan kuluttaja on nirso ja uskoton. Jos ei kiinnosta, niin ei kiinnosta. Verkossa on valinnanvaraa ja naapurissa mukavampaa.
Yritysmaailman ja sosiaalisen median yhdistäminen ei ole helppo tehtävä. Yhdysvalloissa on lukemattomia yrityksiä, jotka ovat kehittäneet tieteenalan siitä miten ujuttautua Facebook-feediin, miten tviitata oikein ja miten luoda otollinen some-ilmapiiri kuluttajan koukuttamiseksi.
Maailma on pikkuhiljaa järjestynyt ihmisten ja verkostojen ympärille aivan uudella tavalla. Eniten verkon ja sosiaalisen median käyttäjiä on Aasiassa, toisena tulee Eurooppa ja kolmantena Pohjois-Amerikka. Kaikkialla erilaisten mobiililaitteiden käyttö kasvaa koko ajan ja langattomat verkot yleistyvät. Moni meistä saa vieroitusoireita jos joutuu olemaan liian kauan erossa älypuhelimestaan. Akun loppuminen on katastrofi.
Yhdysvaltalaisen näkemyksen mukaan yrityksen menestys ja tuotto on jatkossa kiinni siitä, miten hyvin se osaa verkottua kuluttajien kanssa. Olla siellä missä ihmisetkin ovat, tarjota heille jotain jolla on arvoa.
MTV MEDIA on iso talo ja merkittävä toimija Suomen mediamarkkinoilla. Myös meidän on aika ottaa rohkeasti paalupaikka sosiaalisessa mediassa ja yhdistää tv-osaaminen verkkotekemiseen uudella tavalla. Miksi antaisimme ulkopuolisten johtaa keskustelua kun voimme tehdä sen itse?
Blogivieraana Anu Kuistiala, MTV3:n verkkouutisten toimituspäällikkö.
* Lähteinä mm. seuraavat luennoitsijat: Michael Lazerov, Buddy Media, Rubenes Quinones, New York University, Peter Kim, Dachis Group.
Tuote kuntoon
Kirjoittanut pasiraassina | Kategoria/t: Kuukauden Parhaat Pikselit, Mainostaminen, Mediailmiöitä, Online, Sekalaista | Kirjoitettu lokakuu 13, 2011
Kerron teille salaisuuden: Olen viime vuodet päässyt omassa työssäni helpolla. Vastaan siis MTV MEDIAn nettimedioiden kaupallisesta kehittämisestä. Verkon käytön kasvu ja käyttötapojen monipuolistuminen ovat tuoneet myös mainostajat pienellä viiveellä sankoin joukoin nettiin. Niin sanotun verkkomainonnan “automaattikasvun” varjoon on jäänyt se tosiseikka, että kotimaisten medioiden tarjonta mainostajille on ollut yllättävänkin staattista. Kuvaavaa on, että pelkkä mainospaikkojen suurentaminen, parhaana esimerkkinä paraatipaikka, on riittänyt pitämään verkkomediamyynnin kasvukäyrällä. Ok, vuoden 2009 ”taantuma” hidasti myös omalta osaltaan mainostuotteistuksen kehitystä, mutta kuitenkin. Itse uskon, että helpon kasvun vuodet ovat pikku hiljaa ohi. 
Veikkaan, että jo vuonna 2012 display-mainonnan panostukset keskittyvät erityisesti niille verkkomedioille, joilla tuote on priimakunnossa. Itsestään selviä hyvän mediatuotteen ominaisuuksia ovat riittävä kävijämäärä, oikea kohderyhmä ja laadukas mediaympäristö. Mutta näiden lisäksi itse mainostuotteessa on usein paljonkin viilaamista. IAB:n ansiokkaan työn kautta mainosformaatit on Suomessa jo standardisoitu, mutta mainonnan kohdentamisen mahdollisuudet tulevat tekemään eroa medioiden välille. Pitkään puhutut käyttäytymiseen ja/tai kontekstiaalisuuteen pohjautuvat mainonnan kohdentamismuodot ovat vihdoin ensi vuonna osa mediasuunnittelun arkipäivää, puhumattakaan maantieteellisestä kohdentamisesta, muista IP-kohdentamisen mahdollisuuksista, päätelaitekohdentamisesta jne.
Oman mausteensa Suomen verkkomediamarkkinoille tuo nettitv, joka mediamyynnillä mitattuna elää mainoskapasiteetin nousun myötä lähes eksponentiaalisen kasvun aikaa. Iso osa nettitv-mainonnasta tulee myös jatkossa olemaan TV:stä tuttujen mainoselementtien eli mainosspottien hyödyntämistä, mutta displaymainonnan kohdentamismuodot ovat pian perustekemistä myös nettitv-mainonnassa.
Me Maikkarilla ja Subilla etsimme jatkuvasti uusia verkkomainonnan kohdentamismuotoja sekä display-mainontaan että nettitv-mainontaan. Tämän syksyn kärkituotteemme on kontekstuaalinen mainonnan iSense, jonka avulla mainostajien on mahdollista tavoittaa yhä tarkempia kohderyhmiä display-mainonnalla. Syksyn aikana olemme testanneet iSensen toimivuutta usean kampanjan voimin ja tulokset ovat rohkaisevia. Yhteenvetona voi todeta, että tarkempi kohdentaminen parantaa “hyvän” kampanjan toimivuutta, mutta ihmeisiin ei kohdentamallakaan päästä. Eli “huono” mainonta pysyy huonona kohdentamisesta riippumatta. Ihan oikeassa myynnissä kontekstuaalisen mainonnan iSense on viikolla 43. Lisätietoja allekirjoittaneelta ja MTV3:n tai Subin asiakasvastaavilta.
Yksi juttu vielä. Oheinen herrasmies on iSense:n ”keksijä” David Crystal, melko huikea jamppa.
-Pasi
P.S. Kahdeksalle ensimmäiselle iSense-asiakkaalle huomioarvotutkimus for free.
Mielenkiintoisia projekteja maailmalta kontaktien laatuun ja TV-ostamisen valuuttaan liittyen
Kirjoittanut sakusahramies | Kategoria/t: Mainostajat, Mainostaminen, Mediailmiöitä, Mediatoimistot, Ohjelmat, Sekalaista | Kirjoitettu lokakuu 12, 2011
Kaupallisten TV- ja radioyhtiöiden yhteenliittymän eli EGTAn vuosittaisessa myynti ja markkinointitapaamisessa useat tahot puhuivat miten arvottaa tv-mainonnassa laadullisia asioita kuten ohjelmaympäristöä tai kanavan kykyä tuottaa kontakteja brändin ostajissa. Laatu on vilahdellut usein meidän mtv-medialaistenkin puheissa ja asia mielestäni myös Suomessa hyvin ajankohtainen. Alla kuvailen lyhyesti millaisia hankkeita on kahdessa suuressa televisiomainonnan maassa: Saksassa ja Ranskassa.
Laatunäkökulma on noussut esille näkemykseni mukaan monessa TV-yhtiöissä siitä yksinkertaisesta syystä, että kontaktihinnan merkitys on noussut ostokriteerinä hallitsevaksi monella markkinalla. Lisäksi tv-toimialalla ei ole ollut juurikaan kansallisia mittareita tai puhumattakaan kansainvälisestä mittarista kontaktien laadulle. Laadun osalta laajasti käytettyjä mittareita ovat olleet mm. mainoksen sijainti mainoskatkolla (position in break), katkon kontaktimäärä (käsitelty esim. peak prime -osuutena) tai mainoskatkon kykyä tuottaa runsaasti eri katsojia kampanjakokonaisuudelle.
Saksassa tutkitaan,tuovatko kiinnostavat ohjelmat parempaa mainonnan tehoa. IP Deutschlandin johtaman Impact Index -hankkeen tavoitteena on löytää laadullisia kriteerejä mainoskatkoille TV-mittaritutkimuksen aineistosta. Perusajatuksena on, että kiinnostavien ohjelmien katsominen on sitoutuneempaa ja keskittyneempää (viewer involment). Lisäksi kuluttaja tiedostamattaan linkittää (context framing) mainonnan vahvaan ohjelmasisältöön. Molemmat tekijät puolestaan lisäävät mainonnan tehoa. Mallissa pääkriteereinä on ohjelman keskeytymätön katsominen ennen mainoskatkoa sekä mainoskatkon katsominen kokonaisuudessaan. Monet kansainväliset tutkimukset ovat tukeneet tätä ajatusmaailmaa ja IP Deutschlandilla on tarkoitus myös tehdä omia lisätutkimuksia teorian tueksi.
Ranskassa on puolestaan havaittu, että TV-kanavien katsojilla on selkeitä eroja eri brändien hankinnan suhteen. Ranskan johtava tv-yhtiö TF1 Publicite on fuusioinut TV-mittaritutkimuksen ja kuluttajien ostoskoria mittaavan tutkimuksen datat. Näin mitataan, kuinka eri TV-kanavien tavoittamat kuluttajat käyttävät rahaa mainostajien brändeihin. Vaikka tutkimus on rajoittunut päivittäistavarakauppaan eikä koske käytännössä muita tuoteryhmiä, Ranskan mallin vahvuutena on molempien paneelitutkimusten reaaliaikaisuus ja niiden mahdollistamat mittaristot seurannalle. Ranskalaiset käyttävät uudella tavalla mitatusta televisiokontaktista nimitystä GRP PQ (PQ=Puchasing Quantity). Tutkiessaan asiaa ranskalaiset ovat löytäneet selvemmän korrelaation brändin hankintaan perustuvan kontaktin ja mainonnan tuloksellisuuden välillä kuin aiemman perinteisen sosiodemografisen kontaktin kanssa (Ranskassa yleisin ostokohderyhmä on päivittäisostopäättäjät alle 50 vuotta).
Molemmat hankkeet ovat hyvin alkuvaiheessa ja seuraamme niitä mielenkiinnolla täällä MTV MEDIAssa. Mihin suuntaan sinun mielestäsi TV-kauppatapaa ja valuuttaa pitäisi viedä Suomessa?
Huomioita maailmalta – tulevaisuus on jo saapunut
Kirjoittanut Minna Perilä | Kategoria/t: Mainostajat, Mainostaminen, Mediailmiöitä, Muu sisältö, Online, Sekalaista | Kirjoitettu lokakuu 7, 2011
Mediamurroksesta puhutaan maailmalla paljon. EGTAn vuosittaisessa myynti ja markkinointitapaamisessa haettiin näkemystä siihen, missä maailmalla mediamurroksen suhteen oikeasti mennään. Onko nurkan takana isoja muutoksia vai onko kehitys peräti normaalijärjellä pääteltävissä? Asiaa valotti USA:n Advertising Research Foundationin (ARF) Horst Stipp. Onko jenkeissä, jossa mediakulutuksesta menee peräti 94 % sähköiseen mediaan, tapahtunut tai tapahtumassa suurta murrosta, joka täälläkin olisi hyvä huomioida?
Seuraavassa Stippin faktaa ja johtopäätöksiä:
Teknologinen valmius kuluttaa mediaa on parantunut merkittävästi viimeisen neljän vuoden aikana. HD vastaanotinten ja älypuhelinten määrä on tuplaantunut jenkkikotitalouksissa ollen nyt 40 % älypuhelinten ja 45 % HD vastaanottimien osalta. IPad löytyy 7% kotitalouksista.
Tämä tarkoittaa, että teknologia muuttaa mediakulutusta – mielestäni melko maalaisjärjellä pääteltäviss
ä oleva havainto. Keskimäärin USAssa kotitalouksissa näkyy nykyisin 130 tv -kanavaa (vs. 96 kanavaa vuonna 2005). Tallennetun katselun määrä on lisääntynyt kovan kilpailun vuoksi ollen esim. The Office – sarjan totaaliluvussa 44 %. Online -katselun osuus samasta sarjasta on 8%. Vaikkakin tv:n ja netin päällekkäiskäyttö prosentuaalisesti on kohtuullisen korkea ollen 59 % kuukaudessa, on päällekkäin käytetty aika todella pientä ollen vain 4 %.
Johtopäätöksenä Stipp faktoista sanoo, että teknologinen muutos on vaikuttanut yllättävän vähän mediakulutukseen. Huolimatta netin käytön lisääntymisestä television kuukausittainen katselu on kasvanut viimeisen vuoden aikana 22 min. Stippin mukaan tämä johtuu siitä, että kuluttajalla on enemmän vaihtoehtoja (yli 100 kanavaa), HD tuonut merkittävän käyttömukavuuden televisiolle, tallennettu katselu on mahdollistanut sen, että television samanaikaisia suosikkisarjoja pystytään seuraamaan paremmin, ja kuluttajalla on käytössään useampia vastaanottimia kuluttaa liikkuvan kuvan sisältöjä.
Tulevaisuuden trendeistä Stipp sanoo, että kaikki tähänastiset ennustukset mm. television kuolemasta ovat olleet vääriä. Yhä edelleen spekuloidaan digitaalisen murroksen vaikutuksesta television katseluun tulevaisuudessa. Stippin mukaan fakta osoittaa, että tulevaisuus on jo saapunut, sillä amerikkalaiset ovat olleet digitaalisessa maailmassa jo vuosia, useimmat taloudet ovat omistaneet tallentavat boksinsa jo viitisen vuotta, online -katsominen on ollut mahdollista jo useamman vuoden ja VOD palvelut myöskin ovat olleet käytössä jo useamman vuoden.
Kuluttajan mielenmuutokset näyttävät olevan siis perin konservatiivisia. Mitä sinä olet mieltä aiheesta?
